Hölmäläisten hommia

Oi miten olis ihanaa postata tunnelmallisia lumikuvia, mutta täällä ei lunta näy. Kateellisena olen katsellut muutamista blogeista niitä kauniita kuvia, missä taivas alkaa jo hämärtää ja lumi hohtelee valkoisena pakkasessa.
Meinaa kyllä alkaa ketuttaan tää lumettomuus.

Luonto ei kyllä ole mitenkään entisellään. Havahduin siihen, että pihlajissa on vielä marjat syömättä. Samoin kuin takapihan pensasaidassakin. Missä on kaikki ne linnut, jotka yleensä parvena pyyhältävät pihlajaan ja tyhjentävät sen alta aikayksikön? Nyt ei tilanne vaikuta hyvältä. Huolettaa vähän tuo luonnonon nykytila. Me ollaan pöljät pilattu se tyystin. Mikähän oikeus ihmisellä on tuhota kaikki?

Tuhoamisesta tuli mieleen yks dokkari jonka katsoin. Pohjoiskalotti lämpenee kymmenen kertaa nopeammin kuin Keski-Eurooppa. Siellä on poronhoitajat ahdingossa, koska luonto ei enää toimi kuten ennen. Lumen alta ei poro voi kaivaa syötävää, koska lumen alle on muodostunut jääkerros, jonka läpi poro ei pysty kaivamaan. Tämä sen vuoksi, että talviaikaan on satanut vettä ja päälle pakastanut. Ei ole tuokaan ihan normaalia kun Pohjoiskalotilla sataa keskellä parasta talvea vettä.

Kun ajattelee, että eihän tuo Pohjoiskalotti meistä niin kaukana ole. Saman tyyppisiä juttuja on jo pohjoisemmassa Suomessa. Esimerkiksi korkean pakkasen puuttuminen. Kun ei pakkanen ylitä talven aikana kolmeakymmentä astetta, selviää tuholaiset talven yli seuraavaan kesään ja syövät esimerkiksi koivuista lehdet. Sitten onkin jäljellä enää kummitusmetsiä. Se on aika hämmentävän näköistä kun keskellä kesää tulee vastaan laaja koivikko, jossa ei ole lehdenlehteä. Tämäkin sen vuoksi, että ilmasto on lämmennyt.

Mikähän meihin ihmisiin sitten on mennyt? Metsästysvietti vetää vissiin vielä täysillä, mutta kun ei muuta metsästettävää ole niin metsästetään sitten tavaroita. Siitäpä sitten suora seuraus on enemmän päästöjä ilmakehään, vesistöihin ja maalle. Ei ne päästöt mitään hyvää tee ympäröivälle luonnolle.

Kun aattelee, että reipas kakskymmentä vuotta sitten yhdellä perheellä oli yksi puhelin. Nyt niitä on vähintään yhtä monta kuin perheessä jäseniä. Joillakin jopa kaksi kun on työpuhelinkin. Siinä on pikkusen enemmän päästöjä syntynyt kuin sen yhden lankapuhelimen valmistuksessa. Sama koskee melkein tavaraa kuin tavaraa.

Ihan hölmöläisten hommia meillä kyllä on!

Joskus käy tuuri

Onpa ihanaa, kun on monta vapaapäivää edessä. Tälläviikolla onkin tullut melkein joka aamu mentyä töihin ennen kuutta. Tarkoittaa heräämistä puoliviiden hujakoilla. Ja nyt ei tarvii moneen päivään herätä niin aikaisin.

Kävin eilen vähän kaupoilla ja yllätyin, että Anttila vielä porskuttaa. Heräteostoksena kannoin kotiin 5 metriä verhokangasta. Maksoin siitä kympin. Nyt saa esikoinen uudet verhot. Vanhat onki aika karmean näköiset. Vähän jäi kaiveleen ku en ostanut mattoa. Ihan kiva puuvillamatto olis lähtenyt kahdellakympillä. Olis sopinut kivasti meille vanhempien makuuhuoneeseen. Siellä kun ei mattoa ole. Mutta en jaksa lähteä sen takia uudestaan. Ehkä..

Kävi eilen ihan uskomaton mäihä. Meillä oli taloyhtiön pikkujoulut ja sinne oli ruokaa tilattu pitopalvelulta. Pikkujoulut eivät ottaneet oikein tuulta purjeisiin ja osallistujamäärä oli melko pieni. Jaettiin sitten loput ruuat niiden kesken, jotka jäivät siivoamaan. Nyt on pakkasessa jouluksi laatikot, kinkkua, graavilohta ja aladoobia. Lihat tuli Wotkinsilta, joten oli todella hyviä. Nuo kyllä kelpaa meille jouluksi kun ei kuitenkaan jakseta enempää kuin pari ateriaa jouluruokia. Aivan loistavaa! 

Minulla on viimeaikoina ollut tuuria joka suuntaan. Kun olen ajatellut tarvitsevani jotain, niin sehän on kohta tipahtanut nenän eteen. Kuten esimerkiksi hyvä nojatuoli. Haaveilin sellaisesta tuolista, jossa on hyvä asento istua kun kutoo. No naapurin rouva ilmaantui yhtenä päivänä oven taakse juuri sellaisen kanssa kyselemään että kelpaisiko minulle. Tottakai kelpasi. Nyt mulla on aivan mahtava nojatuoli jossa muhia kudinten kanssa. Vielä kun lotossa nappaisi päävoiton.. Mutta se kyllä edellyttäis kupongin tekemistä. Että ei taida kuitenkaan ihan taivaasta tipahtaa se.

Me Naisten horoskooppi lupasikin kesällä, että nyt alkaa hyvä kahdentoistavuoden jakso. Pelkkää nousukiitoa. Kahdentoista vuoden päästä on sitten varmaan joku totaaliromahdus kun jakso loppuu. No en nyt oikeesti usko naistenlehtien horoskooppeihin, mutta onhan niitä hauska lukea.

Pieniä tunnelmantuojia

Ihanaa, kun alkoi joulukuu. Nyt voi tunnelmoida joulua monen monta viikkoa. Olen ihan totaaalisen jouluihminen. Tykkään askarrella kaikenlaisia pieniä juttuja joulua varten. 
Vielä kun saataisiin jouluksi lunta, niin tunnelma olis täydellinen.

                

Ompelin tuollaisen sydännauhan patterin koristukseksi. Alkoi ärsyttään kun on niin rumat nuo putket. Huopaa, lapsilta pöllittyjä helmiä, juuttinarua ja lankaa. Eikä niissä edes kovin kauan mennyt kun käsin ompeli.

Lidlistä hain pari hyasinttiä ja toinen on upotettu hiekkaan, toinen on ihan semmoisenaa vaasissa. Tuli näillekin vaaseille käyttöä. Mistähän lie olen ne saanut.
Pieniä juttuja, jotka ei paljoa maksa, mutta tunnelmaa tuovat sitäkin enemmän.