Joulusiivouksen suunnittelua

Huh huh, mikä tauti tässä on ollut. Viimeisen viikon aikana olen maannut sohvanpohjalla enemmän kuin puoleen vuoteen yhteensä. Mutta nyt näyttäs olevan tauti selätetty. Vielä kun pääsisi noista antibioottien aiheuttamista suolistovaivoista..

Eilen alkoi meidän taludessa virallisesti joulun odotus. Laitoin muutaman kynttilän ja parit jouluvalot tunnelmaa tuomaan. Lapset leipoivat ensimmäisen satsin pipareitakin. Ostin Lidl:stä pakastetaikinan. Pienoinen pettymys oli pipareiden maku. Sellainen tunkkainen. Ensikerralla sitten en pihistä ja ostan ihan vaan suosiolla kalliimman taikinan. 

Minä suunnittelen mittavaa joulusiivousta. Pakko saada huusholli johonkin järjestykseen ja käytän siinä joulua tekosyynä. Meillä ajelehtii valtava määrä tavaraa ilman paikkaa. En ole Konmari-ihmisiä, joten täytyy kehittää joku ihan omanlainen systeemi. Kallistun ehkä kaikki jätesäkkiin ja pois-metodiin. Käyttökelpoiset ja ajanmukaiset romppeet laitan face-kirppikselle annettavaksi. Muut kierrätän asianmukaiseen paikkaan.

Välillä ihmetyttää, että mistä tuo kaikki kampe tulee.. Eipä siinä ole ku peiliin katsominen. Saan paljon kaikenlaista lapsille tuttavilta. Ja pöljänä otan sen kaiken mukisematta vastaan. Nyt täytyy opetella sanomaan ei.
Ja koska tykkään tehdä käsitöitä, niin niitä tarvikkeita on sitten kans joka lähtöön. Lankoja ja kankaita en ole aikoihin ostanut enää kuin tarpeeseen. Jossakin sentäs järjen äänin huutanut.

On tässä jouluun liittyen muutakin proggista menossa. Valitsin avustettavan perheen Jouluapua.fi:stä ja heille täytyy tehdä joululaatikot yms. Ensiviikolla alan näitä puuhastelemaan.
Tässä kun ei itsekään mikään kroisos ole, on joutunut miettimään jouluun käytettävää rahasummaa tarkemmin. Lapsille kävin ostamassa muutaman lahjan, kun eräässä citymarketissa oli lelut ja pelit -30%. Säästettävä on siinä missä pystyy. Ja minä yritän säästää kaikessa mahdollisessa.

Ihanaa ensimmäistä adventtia!

Mikä meitä vaivaa?

Viimeaikoina on monissa lehdissä ollut juttuja, joissa ihmiset kertovat elämästään hyvin vähillä tuloilla. Minusta on hyvä, että näistä kirjoitetaan. Jotta pysyy aihe pinnalla. Tiedostetaan ettei ihan kaikilla ole asiat niin hyvin.

Mutta se mikä ihmetyttää, on ne kommentit juttujen lopussa. Todella ilkeitä. Jos jollakulla on vuokran jälkeen käytössä kuukausittain kolmesataa euroa niin monet pitävät summaa suurena ja kertovat että minä selviän kympillä jne.

Mikä ihme tätä yhteiskuntaa oikein vaivaa? Jos ihmiselle jää kolmesataa euroa kuukaudessa elämiseen niin se ei todellakaan ole mikään ihanteellinen summa. Noista ilkeistä kommenteista saa sellaisen kuvan, että ihan liikaahan täällä maksetaankin palkkaa työssäkäyville jos satanen pari riittää ihan hyvin ylläpitämään ihmisarvoisen elämän.

Olen ihan varma, että jokainen, joka joutuu kituuttamaan tuollaisella summalla (ja niitä Suomessa löytyy paljon) toivoisivat oikeasti, että olisi enemmän rahaa käytettävissä. Että voisi ostaa joskus uudet kengät tai takin. 

Muistan omasta opiskeluajasta senverran ettei se kivaa ollut kun rahat eivät riittäneet mihinkään. Päivästä toiseen perunaa ja ruskeaa kastiketta. Kastikkeeseen ei ollut varaa ostaa lihaa tms. vaan se oli pelkkää ruskeaa kastiketta. Jos olin oikein varoissa, niin ostin kastikkeen sekaan pilkottavaksi suolakurkun. 
Minä en saanut opiskeluaikana kotoa minkäänlaista raha-apua, joten kustansin kaiken itse. Vuokran, kouluun tarvittavat materiaalit, ruuan ja vaatteet. Jouduin ottamaan opintolainaa niin paljon kuin vain sain. 
Mulla ei varmana olis tullut mieleen kommentoida köyhän elämästä kertovaan artikkeliin, että helposti pärjää, mitä valitat.

Minä olen töissä käyvä ja palkkakin suht hyvä eikä siltikään meinaa riittää rahat mihinkään. Vuokra on noussut viimeisen kuuden vuoden aikana nelisensataa. Palkka ei ole nousuut samaan tahtiin. Tarkoittaa sitä, että vyötä on vedettävä kireämmälle, jotta saa maksettua kaiken.
Eikä tuo vuokra edes ole ainoa noussut kustannus. Sähkö on kallistunut, ruoka on kallistunut jne. 

Että pikkusen ihmettelen kuinka muutamalla satasella voi elää hyvää elämää? Onkhaan juuri tosi?

Lahjatoiveiden toteutus aloitettu

On käsittämättömän ihanaa, että saatiin lunta. Ja näin aikaisin. Vaikkakin tämä kylmyys saa nivelet särkemään, niin silti nautin tästä valoisuudesta.
Satanut lumi tuo joulunodotukseenkin enemmän tunnelmaa. Eilen yllätin itseni ja ostin glögiä sekä pipareita kun tunnelmoitti niin kovasti. Kyllä glögi kivasti lämmittikin sisältäpäin, vaikka oli vaan alkoholitonta. Edellisvuonna en tainnut kertaakaan juoda glögiä. Yhdistän glögin niin vahvasti joulun tunnelmaan, että saateen ropistessa ikkunaan (taisi sataa vettä koko viime syksyn ja kai talvenkin)että ei vaan pystyny joulufiilikseen.

Joulua olen jo ennakoinut aloittamalla joululahjojen valmistuksen.

Siskolle tuli virkattua huivi. Lanka on purettu lapsen vanhasta neuletakista. Ohje löytyy Arkimamman arkiralli-blogista. Muuttelin hieman silmukkamääriä koska minun käyttämä lanka oli paksumpaa kuin ohjeen lanka. Olisi noista rei'istä tullut alkuperäisellä ohjeella liian isoja minun makuun.

Minulla on neljä siskoa ja jokainen heistä odottaa jotain pientä joulumuistamista. Yleensä saan pieniä vihjeitä jo hyvissä ajoin, jotta ehdin tehdä mitä haluavat. Siskot eivät itse hallitse näitä käsityöjuttuja, joten minä sitten toteutan toiveet. Ei sillä, että minäkään mitenkään erityisen hyvä olisin, mutta jotain sentään saan aikaiseksi jos käteen annetaan lankaa ja koukku.
Mielelläni teenkin sellaista, mitä tarvitsevat oikeasti. 

Käyttämällä kierrätettyä materiaalia jäivät huivin kustannukset nollaan. Mitään en tätä varten ostanut.

Pizzapannari

Joulu lähestyy uhkaavasti. Sen vuoksi täytyy vähän nuukailla, että saa kustannettua vuoden odotetuimman päivän. Me ei laiteta joulua velaksi, vaan kaikki jouluun käytettävä raha täytyy löytyä silloin kun sitä tarvitaan. Ja sitä mihin rahat ei riitä ei laiteta.
Toki meillä on se etuna, että pystytään säästämään ennakkoon. Ja sekin on meidän eduksi katsottavissa, että meillä ei joulupöytään tarvii olla älytöntä määrää kaikkea. Kunhan nyt aatoksi on jotain joulusta, niin meille riittää.

Jotain jouluista tarkoittaa kinkkua, suolakalaa (ite suolaan niin ei tule graavia vaan suolattua), lanttu- ja porkkanalaatikkoa sekä lapsille jotain mitä haluavat. Minä haluan vielä silliä ja hillosipulia.

Nuukailun vuoksi käydään pakastinta läpi. Sieltä löytyi ainekset ruokaisaan pannukakkuun.

Perus pannukakkutaikina ilman sokeria. Sekaan heittelin savukuutioita, juustoraastetta, nahistumaan päin olevia miniluumutomaatteja muutama viipaleina sekä pizzamaustetta.

Pakastan melko pieniäkin määriä jos jää yli. Ja välillä jätänkin vähän pussin pohjalle myöhempää hätätilannetta varten. Aina ei jaksa lähteä kauppaan, niin silloin on iso ilo näistä tähteistä. 
Tähän löytyi pakastimesta kourallisen verran savukuutiota. Ja toinen kourallinen juustoraastetta. 
Maistui makoisalta ja sai iltapalallekin vähän vaihtelua.